Miniyritystoiminta intergoituna peruskoulun arkeen

Miniyritystoiminta motivoi

Oppilaiden motivoitumisessa on tärkeätä omakohtainen toiminta ja opiskeltavien asioiden merkityksellisyys suhteessa omaan minään ja elämään. Miniyritystoiminnalla syvennetään sisäisen yrittäjyyden ja perustaitojen oppimisen tärkeyttä elämyksellisyyden kautta. Oppilas tulee ymmärtämään, että opiskeltavat asiat, elämässä ja yrittämisessä menestyminen taidot kytkeytyvät toisiinsa.

Omien vahvuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen omassa yhteisössä ovat tärkeitä itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymisen kannalta. Yhteisön palveluiden tuottajana oppilas kokee olevansa yhteisössään hyödyllinen ja merkityksellisyyden tunne kohoaa.

Miniyritys koulussa

Miniyritystoiminta integroituu perusopetuksen arkeen. Sen tarkoitus on liittää yritteliäs ja yrittäjämäinen toiminta koulun jokaviikkoiseen tai -päiväiseen ohjelmaan. Toiminnan kehittyessä yritystoiminta voidaan enenevässä määrin kytkeä suoraan eri oppiaineiden tavoitteisiin ja opiskeluun.

Oppilaiden miniyritykset tuottavat palveluita koulun toiminnan, henkilökunnan ja muiden oppilaiden aitoihin palvelutarpeisiin. Tavoitteena on näiden tarpeiden ja miniyrittäjien mielenkiinnon ja vahvuuksien yhteensovittaminen.

Miniyritys ja yhteistyö

Miniyritystoiminta edellyttää yhteistyökumppaneina toimivien opettajien suosiollista suhtautumista miniyritystoiminnan ideaan ja uskoa siihen, että oppilaiden tuottamat palvelut voivat aidosti olla heidän ja muiden oppilaiden hyödyksi. Luonnollisesti miniyrittäjien oma kehittyminen ja oppiminen on toiminnassa keskeisintä.

Miniyritystoiminta toteutuu eri opettajien ja luokkien välisenä yhteistyönä. Parhaimmillaan eri luokkatasojen tai jopa eri koulujen oppilaat toimivat yhdessä. Miniyritysten toimintaa on palveluiden kehittäminen, markkinoiminen asiakkaille, sopimusneuvottelut ja sopimusten tekeminen. Yrittäjät huolehtivat palveluiden toteutumisesta ja kirjaamisesta.

Miniyrityksen elinkaari

Miniyritystoiminnan kesto riippuu toiminnalle asetetuista tavoitteista ja palvelun tarpeen kehittymisestä. Toimintaa suunniteltaessa voidaan arvioida yrityksen palveluiden kysyntää ja tehdä sen perusteella jokin valistunut arvio miniyrityksen oletetusta elinajasta.

Palvelun tarve voi vaihdella yrityksen toimintakauden aikana. Palveluiden tarpeen tyystin loppuessa, yritys yleensä lopettaa toimintansa tai muuttaa toimintaansa olennaisesti vastaamaan muuttunutta palvelukysyntää.

Miniyritystoiminnan tasot

Miniyritystoiminta voidaan aloittaa aluksi suppeammin ja laajentaa vaiheittain. Aivan alussa voidaan toimia oman luokan piirissä, ilman kirjallisia sopimuksia eikä käytetä virtuaalivaluuttaa.

Miniyritystoiminnan kehittäminen suppeasta laajempaan:
1. Miniyritystoiminnan aloitus oman luokan keskuudessa oman opettajan kanssa sopimalla
2. Miniyrityksen palveluiden mainostaminen ja tarjoaminen muiden luokkien oppilaille
3. Miniyrityksen palvelumyynnin kirjallinen sopiminen (sopimuspohja)
4. Miniyritystoiminnan työnjaon kirjaaminen (lomakepohja)
5. Miniyritystoiminnan seuranta ja kirjaaminen (lomakepohja)
6. Miniyritystoiminnan ECU-virtuaalivaluutan ja Minipankin käyttöönotto (oppivia.fi-palvelu)
7. Miniyritystoiminnan asiakastyytyväisyyden mittaaminen (lomakepohja ja ohjeistus)
8. Miniyritystoiminnan kehittäminen mm. asiakastyytyväisyys mittaukseen perustuen (ohjeistus)
9. Miniyritystoiminta voidaan aloittaa missä tahansa vaiheessa lukuvuotta. Toiminnan käynnistämiselle, markkinoinnille, sopimuksien teolle ja varsinaisen toiminnan ylläpidolle on kuitenkin syytä varata aikaa useampia kuukausia.

Miniyrityksen aloitus ja oppilaat

Miniyrityksen perustamisvaiheessa koulun tarpeita ja oppilaiden vahvuuksia, kykyjä, taitoja ja kiinnostuksen kohteista etsitään yhtymäkohtia.
Käynnistysvaiheessa oppilaiden kanssa käydään läpi seuraavia vaiheita:
1. Miniyritystoiminnan periaatteiden opiskelu
2. Oppilaiden kiinnostuksen kohteiden kartoittaminen
3. Koulun palvelutarpeiden kartoittaminen
4. Miniyritysten työntekijöiden järjestäytyminen
5. Miniyritysten palveluiden kehittäminen
6. Miniyritysten työnjaon suunnittelu

Miniyrityksen aloitus ja opettajat

Miniyrityksen perustamisvaiheessa pyritään yhteensovittamaan koulukiinteistöön liittyviä ja opettajakunnan havaitsemia palvelutarpeita oppilaiden vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin.

Käynnistysvaiheessa opettajien kanssa käydään läpi seuraavia vaiheita:
1. Miniyritystoiminnan periaatteiden opiskelu
2. Henkilökunnan havaitsemat palvelutarpeet
3. Miniyritysten markkinointitoimenpiteitä
4. Henkilökunta neuvottelee palveluiden sisällöstä ja tekee mahdollisia sopimuksia
5. Henkilökunta antaa miniyrittäjille palautetta palveluista

Miniyritysmallit

Yritysmallit toimivat koululaisen oman yritystoiminnan inspiraationa. Mallit voi ottaa käyttöön suoraan sellaisenaan, muokkaamalla omiin tarpeisiin sopivaksi tai keksimällä täysin uusia omia yritysideoita.

Esimerkkejä kouluihin sopivista malliyrityksistä:

Kiinteistö- ja ympäristöpalvelut
> Pihasiivouspalvelut
> Sisäsiivouspalvelut
> Sisustuspalvelut

Liikuntapalvelut
> Sisäliikuntapalvelu
> Ulkoliikuntapalvelu
> Välituntien välinelainauspalvelu

Tekstipalvelut
> Sadutuspalvelu

Musiikkipalvelut
> Säestyspalvelu
> Musiikkiesityspalvelu

Kuvataidepalvelut
> Onnittelukorttien maalauspalvelu
> Muotokuvien piirtämispalvelu

Tietopalvelut
> Mielipidetutkimuspalvelut
> Tiedonhakupalvelut

Kirjastopalvelut
> Lainauspalvelut
> Kirjavinkkauspalvelut

Laskentapalvelut
> Käsitöiden materiaalikulutuksen ja kustannusten laskenta

TVT-palvelut
Ihmissuhdepalvelut
Tuotesuunnittelupalvelut
Hallintopalvelut
Video- ja esitysgrafiikkapalvelut
Viihde- ja virkistyspalvelut

Minipankki

Miniyritysten palkkioiden ja palkkojen maksamiseen käytetään omaa verkkopankkia ja sen ECU-virtuaalivaluuttaa. Minipankkiin tunnistaudutaan työntekijöiden henkilökohtaisten ja miniyritysten asiakaskorttien tunnusten ja viivakoodien avulla. Verkkopankissa on miniyrittäjien tarvitsemat kassa-, laskutus-, maksu- ja tilipalvelut. Yritysten toimitusjohtajat käyttävät yrityskortteja työntekijöiden palkkojen maksuun. Kahvila- ja kioskityyppiset miniyritykset käyttävät viivakoodeja asiakkaiden tunnistamisessa ja tuotehinnastojen lukemisessa.