Mitä yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ja käytänteitä opettajat hyödyntävät opetuksessaan? Entä miten eri taustatekijät, kuten opettajan sukupuoli, työvuosien määrä tai kokemukset yritysmaailmasta, vaikuttavat yrittäjyyskasvatukseen? Näihin kysymyksiin tutkijat Ruskovaara ja Pihkala keskittyvät tutkimuksessa, jossa he analysoivat Yrittäjyyskasvatuksen mittariston avulla kerättyä aineistoa.

Ruskovaaran ja Pihkalan tutkimus osoittaa, että oppijoiden kanssa käydyt erilaiset keskustelut taloudellisista valinnoista, talousuutisista ja paikallisista yrityksistä ovat yleisimmät tavat toteuttaa yrittäjyyskasvatusta käytännössä. Keskustelut näyttäytyvätkin helppoina, matalan kynnyksen tapoina sisällyttää yrittäjyyttä omaan opetukseen – erityisesti teoriapainotteisessa lukiokoulutuksessa.

Yleisimpiä tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta ovat myös yrittäjyyteen liittyvät tehtävät, kuten esitelmät, ja yrittäjätarinoiden hyödyntäminen opetusmateriaalina. Tutkimuksen mukaan opettajat hyödyntävät suhteellisen harvoin mahdollisuutta järjestää yritysvierailuja tai kutsua yrittäjiä vierailemaan oppitunneilla, vaikka etenkin yrittäjien kutsuminen oppitunneille ei vaatisi opettajalta aikaa vieviä järjestelyjä. Harvimmin käytettyjä yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä ovat myös erilaiset yrittäjyysaiheiset pelit ja yrittäjyyteen liittyviin kilpailut.

Yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin, miten opettajan eri taustatekijät eli sukupuoli, ammatillinen tausta, työkokemuksen määrä, kouluaste ja hänen saamansa yrittäjyyskasvatuksen koulutus vaikuttavat yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen.

Tekijä, joka tutkimuksen mukaan eniten vaikuttaa yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen, on opettajan saama yrittäjyyskasvatuksen koulutus. Opettaja, joka on osallistunut yrittäjyyskasvatuksen koulutukseen tai koulutuksiin, toteuttaa yrittäjyyskasvatusta opetuksessaan useammin ja hyödyntää erilaisia pedagogisia ratkaisuja, kuten keskusteluja, projekteja ja yritysvierailuja, monipuolisemmin.

Tulokset osoittavat lisäksi, että opettajan yrittäjyyskasvatuksen käytänteisiin vaikuttaa merkittävästi hänen ammatillinen taustansa: mitä vahvempi työkokemus opettajalla on yritysmaailmasta, sitä enemmän hän toteuttaa yrittäjyyskasvatusta opetustyössään. Tutkijat ehdottavatkin, että opetushenkilöstön tulisi tutustua yrityselämään niin opiskelu- kuin työaikanaan.

Kolmas yrittäjyyskasvatuksen menetelmiin ja käytäntöihin vaikuttava tekijä on kouluaste: yrittäjyyskasvatusta toteutetaan useimmin ammatillisessa koulutuksessa kuin peruskoulussa ja lukiossa. Tutkijat toteavat, että tulos on ymmärrettävä näiden koulutuksien erilaisten tavoitteiden vuoksi.

Vinkkejä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen omassa oppilaitoksessa

Ruskovaara ja Pihkala esittävät tutkimuksensa lopuksi kehityskohteita oppilaitosten yrittäjyyskasvatukselle. Poimi tästä vinkit oman oppilaitoksenne kehittämiseen!

Oppilaitoksen ovet auki yhteiskuntaan
Analyysi osoittaa, että oppilaitoksia tulisi rohkaista tekemään syvempää yhteistyötä yrityksien kanssa sekä verkostoitumaan koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppijan yrittäjämäiset valmiudet kehittyvät oppimiskokemuksissa ja -tehtävissä, jotka tehdään yhdessä yrityksien kanssa.

Enemmän yhteistyötä kouluun
Yhteistyötä voi tehdä niin koulun sisällä kuin sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opettajien välinen yhteistyö esimerkiksi oppiainerajoja ylittävissä tehtävissä ja projekteissa on tapa järjestää opetusta uusilla tavoilla ja kehittää koulun toimintakulttuuria.

Opettajille mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuskoulutukseen
Opettajien saama koulutus on ratkaisevassa roolissa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa. Opetushenkilöstön olisi erityisen tärkeää saada koulutusta yrittäjyyskasvatuksen pedagogisista ratkaisuista.

Lähde:
Elena Ruskovaara ja Timo Pihkala (2014): Entrepreneurship Education: Empirical Evidence on the Teacher’s Role, The Journal of Educational Research, 108:3, 236–249, DOI: 10.1080/00220671.2013.878301

LUT-yliopiston professori Timo Pihkala ja tutkijaopettaja Elena Ruskovaara tutkivat yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta.