Miksi kunnat tarvitsevat yrittäjyyskasvatusta?

Miksi kunnat tarvitsevat yrittäjyyskasvatusta?

 

Tralla.fi:n huhtikuun teemawebinaarissa 7.4. käsiteltiin kuntavaalien alla sitä, miksi tulevaisuuden kunnat tarvitsevat yrittäjyyskasvatusta ja nuorten innostamista yrittäjyyteen. Lisäksi webinaarissa tuotiin esille nuorten mielikuvia yrittäjyydestä, jota on tutkittu LUT-yliopiston valtakunnallisella Ysimittari-tutkimuksella. Keskustelua käytiin monipuolisesti yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisesta kunnista. Linkin webinaaritallenteeseen löydät tästä.

Anu Raappana (LUT-yliopisto) kertoi webinaarissa Ysimittari-tutkimuksen ensimmäisiä nostoja ja ysiluokkalaisten ajatuksista yrittäjyydestä. Ysimittari-tutkimuksessa selvitetään Suomessa peruskoulua käyvien yhdeksäsluokkalaisten nuorten käsityksiä omista yrittäjyysvalmiuksistaan. Tutkimukseen vastasi syksyllä 2020 yli 11 000 ysiluokkalaista ja tutkimus toistetaan kolme kertaa. Mielenkiintoista ensimmäisissä havainnoissa on etenkin se, että nuorten valmiudet yrittäjyyteen ovat yleisesti varsin korkealla. Alueellisia eroavaisuuksia kuitenkin löytyy nuorten positiivisissa ajatuksissa yrittäjyyttä kohtaan. Keskustelua webinaarissa käytiin muun muassa siitä, miten alueelliset erityispiirteet ja paikallisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon paikallisissa opetussuunnitelmissa. Tämä nähtiin tärkeänä asiana yleisesti webinaariin osallistujien mielestä.

Webinaarin paneelikeskustelussa keskusteltiin monipuolisesti yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksista kunnissa. Paneelissa keskusteltiin muun muassa kuntien elinvoimaisuudesta ja siitä, että olisi tärkeää, että nuoret näkevät mahdollisuuksia tulevaisuudelleen omalla alueellaan. Keskustelussa olivat mukana Jenni Järvelä (Talous ja Nuoret TAT), Virpi Utriainen (Nuori Yrittäjyys ry), Timo Pihkala (LUT-yliopisto) ja Terhi Päivärinta (Kuntaliitto).

Paneelikeskustelu herätti myös paljon keskustelua webinaarin chat-keskustelussa, jossa osallistujat painottivat muun muassa sitä, että yrittäjyyskasvatus olisi erityisen tärkeää nostaa keskiöön kunnissa strategisesti, sillä yrittäjyys on olennainen osa kuntien elinvoimaisuutta ja yrittäjyyskasvatus tukee nuorten halukkuutta jäädä asumaan omalle alueelleen. Tärkeäksi asiaksi nostettiin esille myös se, että yrittäjyyskasvatusta toteutettaisiin kunnassa yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa ja se nähtäisiin koulussa irrallisen asian sijaan luonnollisena sekä pitkäjänteisenä osana kaikkea oppimista. Webinaarin keskustelusta huokui osallistujien yksi yhteinen tavoite: toive siitä, että yrittäjyyskasvatus tarjoaisi lapsille ja nuorille mahdollisimman paljon uusia kokemuksia, ideoita ja valmiuksia tulevaisuuden työelämää varten.

Tutustu lisää aiheeseen:

  • Yrittäjyyskasvatuksen strategiat ja mallit toimivat hyvinä työkaluina esimerkiksi alueiden strategiatyöhön sekä antavat neuvoa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Pääset tutustumaan maakunnallisiin ja alueellisiin strategioihin ja malleihin Trallan Opettajalle -osiossa.
  • Sitran tulevaisuusbarometri 2021 , jonka avulla selvitettiin suomalaisten suhtautumista tulevaisuuteen sekä tulevaisuuden kehityssuuntiin vaikuttamiseen.
  • TAT Nuorten tulevaisuusraportin 2020 mukaan mm. jopa kolmannes yläkoululaisista voisi kuvitella toimivansa yrittäjänä.
  • Nuorisobarometri 2019 selvitti nuorten kuvaa työstä ja yrittäjyydestä.

Liitetyt materiaalit

Kesäyrittäjä